Tänään onkin juhlantuntua, sen lisäksi että juhlitaan itsenäistä Suomea, menemme serkun lapsen yo-juhliin.
Mukava nähdä siellä sukulaisia, kun välimatkat sen verran pitkiä, että nähdään vain kerran pari vuodessa. Mun sukua on paljon Evijärveltä ja sieltä suunnalta. Harvemmin tulee sinne suuntaan lähdettyä.
Meidän lapset alkaa olla jo niin teinejä isommasta päästä, että niitä ei saa mihinkään lähtemään ja pienemmät matkii sitten niitä, että ei mekään ku ei nuokaan!
Toisaalta pääsee ite helpommalla, jos ei tarvi kaikkia rehata mukana. Mutta sukulaiset haluaisi varmaan nähdä koko perhettä..
Eilen oli seurakunnassa lastentapahtuma Hurlumhei. Mä olin keittiössä päävastuussa, mun äiti ja meidän lapset auttoivat.
Hyvin meidän tiimi pärjäsi ja ruokittiin lähes 150 lasta ja aikuista. Leivottiin pizzaa kolmella eri täytteellä ja 140 joulutorttua. Lapset tekivät tortut vahvistettuna siskon tytöllä, joka on kokkikoulussa ja minä ja Camilla leivottiin pizzat.
Hienosti Cindykin jaksoi, vaikka mentiin jo päivällä kahdelta kauppaan ostamaan värkit ja sieltä sitten leipomaan ja ysiltä vasta kotiin. Se oli mukana koko ajan ja hyvin meni. Onneksi on niin sopeutuvainen lapsi! Hän on aina innokas, vaikka mitä ehdottaa että tehtäis. Ja niinkuin meillä muutkin. Tykkään sellaisesta piirteestä luonteessa.
Tänään jatkan viime yönä kesken jääneitä alustavia joulusiivoja. Saatiin kuusikin jo paikalleen ja koristeltua. Tänään jatkuu, niin saan kuvia teillekkin asti.
Ihana päivä tulossa!
-Hanna-
